Tipperary weekend

2.-4.5.

Onhan viikonloppu takana. Hurjan täysi, en tiedä mitä kaikkea vielä muistan. Päällimmäisenä on hyvä fiilis. Lauantaina oli hyvä sää, aamupäivä oli laiska ja Aleksi skeittasi hihattomassa ja shortseissa ennen kuin lähdettiin puolen päivän aikoihin ajamaan Tibberaryyn. Matkustamisesta puheenollen, autoilu täällä eroaa hiukan siitä, mihin olen Suomessa tottunut. Ensinnäkin tiet ovat huonommassa kunnossa. Ei nyt sentään Venäjän luokkaa, mutta ainakin maalle mennessä pientareita ei juuri ole ja kaistat tuntuvat asfaltoiduillakin teillä kapeiltä. Toisaalta hiekkateitä ei ole vielä tainnut juurikaan tulla vastaan, en osaa sanoa minkä verran sellaisia löytyy. Mutta vauhtia on huonommallakin ja mutkaisella tiellä 80 km/h (Suomessa vastaavien teiden rajoitus voisi olla kuudenkympin luokkaa). Kovin monesta kuskista ei ole vielä kokemusta, mutta vaikuttaa siltä, että turvaväli on täällä täysin vieras käsite, ja en tiedä opetetaanko täällä taloudellistakaan ajoa. Tämä tosin voi johtua jo pelkästään siitä, ettei ajamista harjoitella autokoulussa. Ajokortti saadaan ajokokeen jälkeen, joka voidaan suorittaa aikaisintaan puolen vuoden ajokokemuksen jälkeen. Ennen kortin saamista mukana on aina oltava joku, jolla on kortti. Apukuskin polkimia tai muita hömpäkkeitä sen sijaan ei ole. Että pare oppia ajamaan nopeasti ilman virheitä.

Elainen kotiseutu osoittautui mukavaksi paikaksi. Lauantaina käytiin tutustumassa tuulimyllyihin jotka nousivat yli sadan metrin korkeuteen. Illalla päästiin tutustumaan Elainen tutun 21-vuotissynttäreihin, jotka ovat täällä vähän niin kuin pienoishäät. Kyseessä oli tyttö, en tiedä onko pojilla samanlaiset. Sunnuntaille mahtui linna jossa oli pelottava lehmälauma, joka seurasi meitä. Pojat suojeli sen verran että uskalsin kävellä aidan oikealla puolella (muutamaa poikkeushetkeä lukuun ottamatta), ja pääsin ihailemaan maisemia linnan katolta. Sen verran tuli ihailtua, että meinasi tulla kiire hurling-matseihin, kun käytiin välillä syömässä kovasti perunainen ruoka (kasvisten ja mun kohdalla kalan ohella perunaa oli muusina, keitettyinä lohkoina ja friteerattuna). Ja jälkiruoaksi saatiin aivan upeaa hedelmäsalaattia höystettynä kermalla (ei vaahdotetulla), huikea makuelämys(!).

Täällä ei olla ajasta turhan tarkkoja, joten lähdettiin kahdelta alkaneeseen matsiin noin puoli kolmen aikaan. Paikan päällä mulle sitten selvisi, että liput oli kahteen peräkkäiseen matsiin, joista jälkimmäistä oltiin katsomassa. Ensimmäinen peli meni lämmitellessä, mutta jälkimmäiseen pääsi jo paremmin kiinni. Vilu meinasi tulla, mutta ei haitannut meininkiä. Ihan vain tiedoksi niille jotka eivät vielä tiedä tästä hienostuneesta urheilulajista: pallo on suunnilleen pesäpallo, maila on puinen ja muodoltaan jotain pesäpallo- ja sählypallomailan väliltä. Palloa lyödään (tai potkitaan tai heitetään) tavoitteena saada sillä goal eli 3 pisteen arvoinen maali, kun pallo löytää tiensä jalkapallomaaliin. Jos jalkapallomaalia vahtivalla maalivahdilla on liian hyvä päivä, voidaan pallo lyödä myös ylempään maaliin (suunnilleen niin, että H -kirjaimen alaosa on 3 pisteen maali, ja yläosa 1 pisteen maali). Sunnuntai-iltana ja maanantaina iltapäivällä ennen lähtöä käytiin vielä koittamassa hurlinkia lasten mailoilla, hauskaata oli kun vaan sai mailan osumaan palloon. Maanantai oli tosiaan vapaa töistä, bank holiday, jolloin pankit ovat kiinni, ja monilla muillakin on vapaata. Maanantaina käytiin myös tutustumassa kahteen luostariin, joista ensimmäinen (Holy Cross) oli hiljainen ja harras, ja toinen /The Rock) selkeästi turistikohde, josta oli hyvät maisemat kylän yli. Viikonlopun jälkeen tiedän pelkääväni kolmea asiaa: korkeita paikkoja, kaatumista ja lehmiä.